Kylläpä on tänään taas tapahtunu, huhhuijaa! Ensin käytiin aamulla Elmerin kanssa pyörähtämässä Hämeenlinnan näyttelyssä. Sää helli meitä vähän "liikaakin", ja etukäteen jo tiesin, että kuuma keli ei ole Elmerille se paras vaihtoehto.... Niinpä teimme tänään kehäkäyttäytymisessä pohjanoteerauksen, kun Elmeriä ei kiinnostanut poseerata sitten pätkääkään! Jätkä venkoili kun mato koukussa eikä suostunut kolmea sekuntia kauempaa juuri seisomaan. Istuminenkin tuotti vaikeuksia joten jäppinen heitti kehässä makuulleen!!!! Tuomari taisi onneksi ymmärtää kuuman kelin vaikutuksen ja Elmeri ottikin neljännen SERT:insä ja VSP:n käytännöllisesti katsoen selällään! Vähänkö hävetti.... Taidetaan hommata Elmerille sellainen kokovartalocooleri seuraavaan näyttelyyn helteen varalta. Onneksi oli kuvia riittävästi että sai edes muutaman onnistuneen otoksen....
Päästiin kavereiden Ossin ja Nemon kanssa samaan kehään :) Kamut kyllä jakso skarpata. Minä en.
Hetkeä ennen laataksi heittäytymistä....
ROP:in vei valioluokan narttu MISELIN MAGICA DE SPELL. Sattuneesta syystä tuomarin kanssa otetut kuvat eivät onnistuneet, kun jätkä heitti taas levyksi....
Elmerin arvostelu: Quality dog. Good temperament. Herd ? of good proportions. Nice earset. Well rounded sheeks. Nice topline. Well set tail. Very nice angulations. Sound bones. Moves freely, needs a bit longer step. Shows and moves well when he wants.
Vapaa suomennos: Laatukoira, pirun temperamenttinen. Hyvät asennot. Kivat korvalaput. Posket on niin pyöreät, että pulla-aikaan on oltu kotona! Kiva toppi. Häntä on kiinni pyllyssä. Kulmat on kunnossa. Soivat luut. Liikkuu vapaasti, mutta sipsuttaa hieman hintahtavasti. Liikkuu ja esiintyy just sillon ku sattuu huvittaa!
Tärkein tapahtuma tänään tosin oli meitin mummun 14 v. synttärit! Mummulle leivottiin oikein mansikkakakku kermavaahtoineen, josta Saimi sai oman muhkean osuutensa.
Tukka tuuleen ja mansikka huuleen! NAM!
Synttärivieraiksi me saatiin Siirin kaksi siskoa, blondit Lotta ja Gini. Kakku maistui myös tytöille, tosin Lotta oli tässä hommassa ylivoimaisesti nopein :)
Mulla oli eilen tosi kiva päivä. Ensin aamulla meillä oli mummun kanssa mukava hetki kun heräiltiin. Se sano mulle, että se luuli mua ensin joksikin ärsyttäväksi räkänokka tenavaksi, mutta oikeastaan oonkin ihan kiva sen mielestä. Sain nuolla muutaman minuutin mummon kuonoa, ja oikeesti, se on jo paljon se!!! Mummo on hyvin tarkka siitä kuka sitä saa nuolla. Arvostan mummua suuresti, sillä on elämästä jo melkein 14v. kokemus. Viikonloppuna vietetään mummun synttäreitä!
Sitten meillä kävi kyläilemässä Osku-poika, joka on valkoinen kääpiösnautseri. Nii-in. En tiennyt että semmosia on olemassakaan, kun aina ne on yleensä mustia tai semmosia pippuri&suola sekotuksia. Mut tää poika oli ihan kokonaan vitivalkoinen! Mustat nappisilmät ja nenä vaan. Että mä tykkäsin siitä! Naamasta se muistutti aika paljon parsonia, joten ei tullut suurta "kuttuurishokkia". Ensin se vähän ujosteli, mutta sitten me innostuttiin leikkimään oikein kunnolla. Meil oli ihanaa. Tältäkö tuntuu olla rakastunut?
Ihanaa, mä oon sun, jos sä vaan haluat mut!
Oho, sähän oot mies etkä mikään mansikanpoimija. Hetikö me edetään rajuun pussailuvaiheeseen?
Voi ku sul on nätit silmät. Eiks mullakin oo?
Mutta mä en ookkaan mikä tahansa misukka, olen hyvin vaikeasti tavoiteltava. Ota kii jos saat!
Viikonloppuna äiti toteutti vähän itseään ja avasi meillä antiikki kirppiksen. Se taitaa tykätä tosta vanhasta tavarasta vähän liikaakin, kun nyt niitä romppeita on autotallikin täynnä! Se sano et se on kuulemma sellanen sairaus, josta ei parane koskaan. Niitä se sitten raaputtelee onnessaan ja myy eteenpäin. Sunnuntaina meil oli eka päivä auki, ja voi mahoton sitä ihmismäärää. Elmerikin väsy jo vahtimiseen kun niitä lappas koko ajan pihaan. Musta se oli ihanaa ja mää mielistelinkin kaikkia vieraita siihen malliin, että aika moni olis halunnu ostaa mut! Mut äiti ja iskä sano, ettei maailmassa ole sellaista määrää rahaa, että minut myisivät! Että turha siis yrittää!
Meillä on muuten kissakin. Nimee en tiiä, mutta se tulee joka päivä tuolta naapurista meille ja kuseksii nurkkiin. Ei paljon koiria pelkää. Sen lempipaikka on saunan vintillä, josta se sitten tyytyväisenä seurailee mitä pihalla tapahtuu.
Elmerin kans me on juostu joka päivä "häntä ässällä". Jos joku ei tiedä mitä se tarkoittaa, niin tätä se tarkoittaa!
Viikonloppuna Elmeri on menossa Hämeenlinnaan näyttelyyn, enkä mä kuulemma pääse vieläkään mukaan! Mä kun olisin jo ihan valmis. Mää osaan pönöttää ku tatti paskassa vaiks tunnin putkeen! Tässä todiste. Seison paikallani hievahtamatta vaikka kuinka kauan, tuli niin paljon hyviä kuvia, että oli vaikee valita mitä tähän laitan. Niin hienosti mä jo osaan seistä! Eiks joku vois muuttaa sääntöjä niin että mäkin pääsisin jo!!! Nyt mut jätetään tylysti kotiin taas mummun kanssa! Mut onneks mä kuulemma nään mun kaks siskoo sit illalla. Sit mä näytän niille miten juostaan häntä ässällä!
Sit loppuun vielä nykytaidetta jos kukaan nyt semmosen päälle ymmärtää..... Tässä seuraavassa teoksessa kuvataan tuskan ja maan kohtaamista. Sitä miten atmosfäärit kohtaavat ja punainen laava sulautuu maan sieluun. Teoksesta huokuu syvyys ja se miten punainen tunkeutuu tajuntaan.....
Eli äiti siis maalasi agility seisontapöydän parson ry:lle....
Nyt se sitten on, ensimmäinen lomaviikko ja Juhannus! Tultiin tänään kotiin reissusta, kun alkuviikosta kelit näytti semmoselta, ettei paljon pihahommia viittiny tehdä.... Suuntasimme nokkamme kohti Turggusta, jossa tulee oikeastaan joka kesä käytyä. Siellä on nimittäin suomen paras puutarhakauppa Kauppila ja sinne on tämän viherpeukalon aivan pakko päästä joka kesä!!! Aina täytyy saada joku uusi lajike puutarhaan, kun eihän niitä ole vasta kun muutama tuhat!!!...???
Koiruudet pääsivät tietysti reissuun mukaan ja onneksi maaseudulta löytyy paljon maatilamajoituspaikkoja, jonne saa koiratkin viedä. Olimme yhden yön Merimaskussa, jossa Tattisten tilalla yövyimme 1700-luvun torpassa. Saimi, Elmeri ja Siiri saivat myös uudet koiratuttavuudet ja tämä rotu onkin hieman "eksoottisempi", sillä tilalla oli useita Seiskarinkoiria. Rotu on kuulemma melkein jo hävinnyt Suomesta, mutta sitä yritetään elvyttää. Hienosti nuo meidän piskit kyllä matkustaa eikä mitään ongelmia ole yöpyä oudoissa paikoissa. Paluumatkalla pysähdyimme Eurassa ihanalle hiekkarannalle, jossa kolmikko pääsi taas lotraamaan oikein kunnolla. Siirikin uskaltautui jo aika syvälle loikkimaan, mutta ei aivan uimaan vielä. Elmeri loiskutteli onnesta soikeana ja mummukin intoutui oikein kirmaamaan.
JEE!
JEE-JEE!
Hei... psstt...toi jätkä on lutrannu jo tuntitolkulla ja aina se tuntuu vetävän ton pidemmän kepin, meidän Miselin-naisten täytyy nyt yhdistää voimat ja pistää toi jäbä kuriin!!! Mä voin yrittää ensin....
Senkin norppa, tänne sieltä vedestä!!!
KÄÄK! EIX NYT OO KESÄ???? TÄÄ VESI ON KYLMÄÄ!!!! MUMMU, SUN VUORO NYT!
Saakelin tenava, pois sieltä vedestä nyt, ennenkö mummu suuttuu, ja sitte ei oo kivaa enää kenelläkään!
Jos sä torppaat sen siltä puolen ja mä tältä puolen, tehdään siitä pannukakku!
Keppi tänne....... murrrrrrrrminenluovutamurrrr!!! (Huom. huomatkaa mummun reisilihakset, ne on terästä!)
Kun saan sut kiinni, niin saat selkäsaunan! Siiri, koita säkin tehä ny jotain!
WAZZZZZAAAAAAA!!!!!!
MAMMAAAAA!!!
Ei siitä mitää tullu. Jätetään se tonne yksin tönöttään ja lahetään me kaksin rannalle!
Jotenkin mä vaan onnistun tässä =)
Reissaamisen lisäksi Elmeri on agiliidellyt aika tiuhaan, tänään viimeksi oltiin treeneissä ja Elmeri edistyy kyllä huimaa vauhtia. Kontakti pysyy, eikä se karkaile radalta minnekkään. Tuntuu siltä että iskällä tässä on suurin haaste ja opettelu että pysyy mukana eikä kompastele ja kaadu esteisiin! Tietääkö muuten kukaan saako kisoissa lisäpisteitä jos isäntä hyppää myös esteen yli???? Meillä olisi siinä tapauksessa valoisa tulevaisuus tässä lajissa...
Huomaatteko, Elmeri on niin viksu, että se laskee millin tarkkuudella etukäteen minkä verran pitää ponkaista, ettei vaan kulu turhaan energiaa..... Ja tämähän riittää!
Tällä viikolla saatiin ihan pro-ohjausta, kun Klenin ja Ainon Ville piti meille oppitunnin. Kyllä siinä vaan on vissi ero kun joku jolla itsellä on Parson, opettaa lajia! Jotenkin tuo rodun ymmärrys on eri luokkaa!
Siiri kasvaa myös hurjaa vauhtia ja siitä kasvaa kyllä melkoinen söpöliini! Turun reissullakin se särki kasan sydämiä suloisuudellaan. Elmeri on Siirille kaikki kaikessa, se seuraa Elmeriä joka paikkaan ja ottaa tietysti oppia joka asiassa ja hyvä niin, Elmeristä kelpaakin ottaa mallia. On niin ihana seurata niiden touhuja kun ne jaksaa temuta kahdestaan aamusta iltaan ja hakeutuvat aina toistensa lähelle! Ja äiti. Siiri on oikea äitin mussukka! Siiri tykkää nukkua peiton alla aivan äidissä kiinni. Siellä se sitten äheltää ja puheltaa koko yön. Ja jos isi sanoo pahasti niin äitin syliin tullaan möksöttämään. Se on nii-in sulkku!!!
Saimille on sitten kuulunut vaihtelevaa. Kaksi kertaa sen ainoasta silmästä on mennyt näkö, ja juuri kun olen illan porannut, että nytkö se lähtö tuli, niin aamulla mummu on kokenut ihmeparanemisen ja näkee taas. Nyt on menty taas vikko ettei mitään. Kyllä me vielä niitä Saimin 14-v. synttäreitä vietämme!!!
Eilen mulle pidettiin tepastelu & pönötys harjoitukset. En kyllä ymmärrä mihin niitä tarvitaan, mähän osaan muutenkin jo kirmata niin taitavasti! Mut kuulemma pitää vähän näyttää kasvattajalle, miten hienot liikkeet mulla on ja miten upeasti mä osaan pönöttää!!! Haluaisinkin nyt arviointia siitä miten tepastelen ja pönötän.
Valitse seuraavista vaihtoehdoista lähinnä kuvaavat:
Tepastelen:
A: Erittäin viehkosti
B: Kerrassaan upeasti
C: Uskomattoman hienosti
Pönötän:
A: Erittäin söpösti
B: Kerrassaan taitavasti
C: Uskomattoman kauniisti
Eli erityisesti kasvattaja nyt silmä tarkkana, ja kommenttia (lue kehuja) tulemaan!!!!
Tänään vietettiin Elmerin virallisia 1v. synttäreitä. Kuinkas muutenkaan kuin Agitreeneissä! Ensin treenailtiin hieman. Elmerillä homma tosin meni nilkutuksen puolelle, vaikka tottelikin komennot ihan kelvosti. Vauhtia ei voinut kyllä räjähtäväksi mainostaa, mutta todennäköiseti hiekka kentällä oli meidän sillkitassulle liian karkeaa, kun kotiin tullessa jätkässä ei ollut mitään merkkejä nilkutuksesta... jep jep. Kai sitä pitää otta persialaiset matot seuraavalla kerralla mukaan ettei tunnu tassuihin niin inhottavalta!!!!!
Niinkun huomaatte, räjähtävää vauhtia on tässä Elmerin suorituksessa.....jep jep
Treenien jälkeen söimme Elmerin synttäri nakkikakun. Pohjana oli pehmeää lihahyytelöä reunustettuna kinkkusiipaleilla, ja koristeena nakkeja, joihin muotoiltu nro 1! Kakku jaettiin kavereiden kesken tasapuolisesti ja päivänsankari sai suurimmat nakkipalat.
Pavelle ainakin maistui kakku :)
Sulo imaisi osuutensa salamavauhdilla!
Alma täti pääsi myös osingoille! Nam!
Viimeisenä päivänsankari itse sai ne suurimmat nakkipalat
Viimeiseksi "puolisokea" Alma täti näyttää vähän agityyliä. Kyllä hyppy kantaa!!!
ERI, JUK1, PU3, SERT Mänttä rn, Tuomari Ritva Raita
Elmeri pyörähti tänään Mäntän ryhmänäyttelyssä liki 30 asteen helteessä! Jätkä "pääsi" vihdoin eroon VSP -kierteestä, joita tulikin kaikista edellisistä näyttelyistä. Tänään oltiin PU3!!! Tällä kertaa kehässä jyräsi veteraanit, joille irtosi sekä ROP että VSP. Hienoa tästä tekee sen, että ROP oli Elmerin mummu!!! Tuomari itsekin oli jo tuomareiden veteraaniluokassa =) Konkareiden kanssa kehässä ollessa hyvä puoli on se, että serti napsahtaa vaikka on vasta kolmas, eli Elmerillä kasassa kolme sertiä ennen 1v -synttäreitä, joita vietetään huomenna.
Tuomari tuntui olevan todella tarkka koon suhteen ja mittasikin tänään kaikki koirat. Ja jos mitta näytti liikkaa, niin napsahti tylysti HYL. Onneksi Elmerillä mitta näytti 37 senttiä, joten kelpo mitoissa oltiin :) Elmeriä ei tosin kiinnostanut tänään tuo poseeraaminen sitten pätkääkään, juuri kun ajattelin, etta pääsen parantamaan viimeksi tehdyt virheet. Ehkä ensi kerralla sitten jos jätkä olis vaikka sillä päällä, ettää viittis ees seisoo paikallaan. Sekin olis ollu tänään jo hyvä..... Näin tänään.
Arvostelu:
Sopusuhtainen, erittäin lupaava juniori. Hyvä ilmeikäs pää. Hyvä pigmentti & purenta. Ikäisekseen hyvä runko. Hyvin kulmautunut & liikkuu hyvin.
Taas on yksi aivan ihana kesäinen viikonloppu takana, ja voi että jos tämä kesä suosisi hieman erilailla kuin kaksi viimeistä, olispa mahtavaa! Meillä elo on palautunut jo normaaliin uomaan Saimin leikkauksen jälkeen, mummu on toipunut loistavasti! Lujaa mennään taas vaikka vaan yhdellä silmällä! Eilen poistettiin tikit ja nyt saa jo juostakin lujaaa, kun rasitusta on pitänyt nyt välttää viime aikoina. Mummulle onkin kertynyt taas hieman "pelastusrengasta" jota nyt aletaan sulattelemaan. Kunhan tuo karva kasvaa vielä takas tuohon naamaan niin hyvä on. Silmä on umpeutunut oikein siististi :)
Elmerillä oli myös sunnuntaina ekat Agitreenit tosi toimissa! Hienosti poika menikin, harjoiteltiin estehyppyä ja putkea ekalla kerralla. Namut täytyy tosin vaihtaa parempiin, herkullisimmat eläinkaupan herkutkaan kun ei meinaa kiinnostaa enemmän kun muut koirat. Pitäsköhän seuraavalla kerralla pilkkoa jotain metsämyyriä pussiin, kun niiden haju Elmeriä ainakin kiinnostaa!!! No onneksi poika kuitenkin suoritti kaikki esteet oikein mallikkaasti, olimme pojasta oikein ylpeitä!!!! Mitä nyt yhden kääpiöpinserin jahtaaminen siinä välissä oli vähän "kiikun kaakun".....
Emäntä oli agi-treeneissä kuvausvuorossa ja KAS, eipä tullut otettua yhtään kuvaa! Kun en muistanut....
Ainakin hyppy kantaa!
Pihalla on myös tehty taas koko viikonloppu hommia. Kasvimaa on laitettu, lavoihin on kylvetty basilikaa ja kasvihuoneeseen mini-tomaatteja. Kesäkukat tuli myös laitettua patoihin, tälläkertaa niihin laitettiin dahlioita ja kosmoskukkaa. Tosin joku per.......leen tuholaiseläin oli jo ehtinyt tehdä tuhojaan yhdessä padassa..... Myyrätuhojahan oli tämän talven jäljiltä paljon, mutta myyrä ei voi olla tässä kyseessä...... joku suurempi eläin on ollut asialla. Pitäisköhän soittaa Peteliukselle luontoiltaan? Jos jollakulla on vastaavia tuhoja tapahtunut, niin kertokaa ihmeessä mikä eläin on ollut kyseessä!!!??? Ja eikun kauppaan ostamaan uusia taimia.....
Muuten on riehuttu ja touhuttu pihalla koko konkkaronkka! Tässä hieman "todistusaineistoa". Simppu kasvaa myös hurjaa vauhtia ja pinkoo jo melko lujaa Elmerin perässä. Jos meidän koirasakkia vertaisi jääkiekkojoukkueeseen, niin Elmeri olisi ehdottomasti se keskushyökkääjä. Sitten meillä on "akkapakkipari". Voi Elmeri raukkaa kun se yrittää saada "kiekkoa" haltuunsa, niin kimppuun tulee "akkapakkipari" Simppu& Saikku, joiden tärkein tehtävä on.... -> ei ottaa kiekkoa haltuun, vaan torpata vastustaja!!!! OUTS!
Tänään oltiin Match-showssa Tampereella, jonka oli järjestänyt Parsonrussellinterrierit Ry (Tampereen "joukko-osasto"). Siirikin pääsi osallistumaan näyttelyyn kun juuri maanantaina saatiin rokotukset kuntoon. Tytöllä ikää 13 viikkoa, joten taidettiin olla näyttelyn nuorimpia? Siiri saikin paljon ihastelua osakseen ja yksi kuin toinenkin tuli kyselemään Siiristä :) Oltiin pienten pentujen luokassa, kun "vauvojen luokkaa" ei ollut. Aamulla tosin oli taas homma kun meidän "pihkapää-Elmeri" on opettanut Siirin tavoille, joten hinkkasin taas aamulla pihkaa Siirin turkista... Elmeri jäi pitämään seuraa Saimi-mummulle kotiin, vaikkakin saimi on toipunut jo hienosti leikkauksesta, eikä sen toiminnassa huomaa mitään eroa entiseen.
Siirille teki hyvää päästä totuttelemaan paikkaan jossa on paljon ihmisiä sekä erilaisia koiria. Rohkeasti Siiri tutustuikin eri näköisiin ja kokoisiin koiriin, tosin Leonbergi ja Bernhardilainen tuntui olevan "kääpiölle" liikaa ja Parsonien kanssa Siiri olisi halunnut ruveta "ärripurripainisille", niinkuin kotona konsanaan... Paikalla oli melkein kaikki Tampereen Parson tutut, tosin yhtä jäimme kaipaamaan: Missä olit siskoni Gini? Meidänhän piti ottaa kehässä mittaa kumpi on kaunihimpi?
Kehässä Siiri menikin melko mallikkaasti, ottaen huomioon neidin iän ja kokemuksen, jota siis ei ole! Kävelyt sujui yllättävänkin mallikkaasti, mutta paikallaan seisominen olikin odotetusti tälle "elohiirelle" vaikeaa. Luokassa oli yli parikymmentä pentua ja Siiri sijoittui hienosti kolmanneksi heti Mittelspitzin ja Kääpösnautserin jälkeen. Tuomarina toimi meidän kehässä Ojalan Tiina :)
Keli näytti alkuun aika kehnolta, mutta onneksi sade lakkasi ja varsinaisen kisan aikana ei juuri satanut vettä. Kylmä oli, mutta onneksi lämmikettä ja virkistystä sai "Annun grilliltä". "Simpukka" lämmittelikin mielellään iskän takin sisässä.
Meininki mätsärissä oli oikein mukava ja tunnelma iloinen, kaiken kokoisia ja näköisiä turreja kehässä näkyi. Voiton koko Showssa vei kävelevä lakritsijäätelö, aivan ihanan näköinen Amerikan Akita. Huvittavaa tilanteessa oli se, että juuri ratkaisun hetkillä lakritsille tuli kakkihätä ja pökäleet tuli BIS kehään :) Onneksi Parsonien "kakkapartio" tuli pikaisesti apuun! Naurettiin siinä että onneks ei ollu Tanskandoggi kyseessä ettei tarvinnu 200 litran jätesäkillä lähtee hakemaan!!!!???
Tästä on hyvä jatkaa Siirulaisen uralla eteenpäin!
