Tänään oltiin kettua moikkaamassa oikein porukalla. Käytiin testaamassa syttyykö nuo junnut ketulle vai ei. Kyllähän ne syttyi :) Kaikki osallistuneet saivat mukavasti "rähinän päälle" ja erilaista haukkua ja ulvontaa kuultiin. Junnut ei tälläkertaa päässeet tämän pidemmälle - askel kerrallaan - vaikka tuo otus kovasti kiinnostikin. Seuraavalla kerralla kokeillaan sitten putkeen menoa pienellä pätkällä. Siskoksille Siirille ja Ginille kerta oli ensimmäinen ja tulos oli odotetun mukainen -> viettiä löytyy mukavasti :)

 

Siiri innostui kettuun kyllä saman tien, ja mitä pitempään sai olla, sen enemmän se innostui.  Eilen oltiin vielä nättinä rusetti päässä ja mekko päällä, mutta tarvittaessa tosinainen pystyy myös kettua ajamaan!!!! Hyvä Siiri!!

 

Elmerille tämä homma on ollut alusta asti selvääkin selvempää. Tämän jälkeen mentiin Elmerin kanssa putkeen ja poika meni kaikki muut paikat vaudikkaasti, paitsi ahdingossa oli vähän ahdasta ja eteneminen hidasta. (joo, me alotetaan se laihis ihan just) Mutta sinnikkäästi se nekin ryömi eteenpäin ja suoritti putken loppuun asti. Sen verran hyvin meni, että taidamme lähteä kokeeseen seuraavan kerran:)

Siirin siskolle Ginille oli myös päivänselvää, mitä tuolle ketulle kuuluu sanoa, joten hyvät metsästysgeenit on tullut äidiltä ja  isältä

Sulo pojalla oli myös melko kipakka hyvä haukku, joten putkeen vaan seuraavan kerran!

Jaska ja Arska oli myös mukana ja Jaska kokeili myös putkeen menemistä. Ei mennyt ihan putkeen.... Tai siis meni, mutta perse edellä. Tapahan se on sekin tietysti. Ehkä Jaska ajatteli että se kettu tykkää pyllyistä...hmmmm???

Seuraavaa kertaa odotellessa....