Meitsille oli sitten järjestetty viime sunnuntaille elämän ensimmäiset sokkotreffit! Ikaalisiin. Mä aattelin, et varmaan eilisen näyttelymenestyksen jälkeen treffeille on ilmoittautunut joku hemaiseva tyttöparson, mutta kattia kanssa, tai sanotaanko kettua kanssa! "Treffeillä" olikin naaraskettu nimeltä Rita! Kyllä kait se jonkun ketun mielestä on nätti mutta ei hitto!  Kun tää katala totuus mulle paljastui, niin haukuin kyllä sen puuhkahännän aivan pystyyn! Se käkätti ja mäkätti mulle takas että mitäs läksit, nii-i! Mää en tosin oikein kyllä ymmärrä miks äiti kehu silti niin hirveesti mua kun sille haukuin. Kait se itekki totes että ruma mikä ruma...

1241538571_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1241538585_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sitäpaitti, ei ne ollu ees mitkään kahdenkeskiset treffit, vaan ryhmätreffit, jonne oli kasaantunu melkein kaikki Parsonit mitää mää tunnen. Oli Arttua, Nyytiä, Velhoa, Myyttiä, Nemoa, Jaskaa ja vaikka ketä tuttuja, samoilla treffeillä! Kyllä mää siellä tosin yhden kivan tytön tapasin joka anto mun vähä nuuhkasta :) Tässon meistä kaikista ryhmäkuva. Onneks ei oo äänellinen kuva, meinaan meteli oli melkoinen kun tommonen määrä Parsoneita samaan kuvaan tungetaan...

1241538601_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Eikä se sitte riittäny, että mun piti kattoo sitä nuaraskettua silmiin, vaan mut pistettii semmoseen putkeen jonka päässä se kettu oli. Itte asiassa tää ketunhaukkumisjuttu olikin aika kivaa, mää kun tykkään muutenkin tunkee itteeni kaikkiin koloihin missä on jotain hajuja... Ja taas äiti kehu kun mä muitta mutkitta sujahdin putkeen. Sanoi, että isäs poika oot. Iskä kun on oikein kuulemma "valiokettuhaukkujaputkeensujahtaja".

1241538621_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

1241538637_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sitten mä pääsin nuuhkaseen muitakin tosi jänniä hajuja. Siellä oli pellolla ammuttu joku peura joka oli kuulemma haavottunu ja päässy karkuun, ja mun tärkee tehtävä oli ettiä se peura verijälkiä myöten. Alkuun sainkin aivan selvän vainun ja aattelin, et homma selvä, täs ei kauaa nokka tuhise, mut sitte mun nenään kantautu joku ihana mätä pääkallon tuoksu ja mulle tuli heti mieleen miten coolilta semmonen pääkallo näyttäs mun palkintohyllyssä, niinku kaikilla hevijätkillä on. Noh, äiti ei ollukkaa ihan samaa mieltä ja sano et dorka, ei sitä pitäny ettiä! No enhän mä sit ihan heti haistanu enää mitään ku nokassa haisi se pääkallo, mut sit mä kyllä äkkäsin mihin se bambi oli kirmannu ja löysin sen! Joku perrrk... oli vaan ehtiny ensin ja syöny sen niin että sorkka vaan oli jäljellä... höh... Ei tullu peurapaistia ei...

1241538651_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Sitte tänään mut roudattiin Veteriin tutkimuksiin ja aattelin et mitä nyt, määhän oon elämäni kunnossa? Mut kuulemma mun silmämunat ja polvilumpiot pitää tarkistaa vaan varmuuden vuoksi. Äiti selitti, et sitte voi saaha piparia jos paikat on kunnossa ja jos oikein hyvä tuuri käy. NO SITTE!  Lääkäri sitte sano et kaikki kunnossa, silmät, polvet ja munat, joten ei muuta kun kovaa käyttöö vaan!

Siel lääkäris oli muuten ihan pirun ihanan hajuinen kynnysmatto, en saanut siitä nenääni irti! Hajusta päätellen paikalla oli ollu joku hunajainen mirkku, mut kun en koko torpasta löytäny kun ylipainoisen laboratorionoutajauroksen ja liian kuumalla pesuohjelmalla pestyn kutistuneen pystispojan, niin meinasin seota! Eli sinä ihana nainen, joka olet ollut Veterissä tiistaina 5. toukokuuta aamulla, otappa yhteyttä allekirjoittaneeseen, voitais syödä yhdessä siankorvia kynttilänvalossa....grrrrrr...

 

KATSO KETTUPÄIVÄN KUVAT

1240197332_img-d41d8cd98f00b204e9800998e