Elämä alkaa pikkuhiljaa voittamaan täällä Hauskassa ja haluammekin kiittää kaikkia ihanasta osanotosta Saimi mummuskan muistolle. On antanut paljon iloa ja lohtua huomata kuika paljon muut myötäelävät tässä surussa ja on ollut lämmittävää lukea teidän kommenttejanne. Ensimmäinen päivä oli ihan kammottava, seuraavat päivät vaihtelevia. Välillä oli ihan hyvä olo, mutta yhtäkkiä saattoi vain purskahtaa itkuun kesken kaiken. Elmeri ja Siiri ovat ottaneet Saimin poissaolon ihan rauhallisesti, Elmeri tosin välillä "protestoi" räkyttäen kun kotiin tulee, mitä se ei yleensä tee.

1262368494_img-d41d8cd98f00b204e9800998e

Olemme kovasti katselleet Saimin vanhoja kuvia ja löytyipä koneelta muutama hauska videokin vuosien varrelta. Saimihan oli kova vesipeto ja jos vesiletku tai painepesuri kaivettiin esille niin mummu oli valmiina kun partiolainen. Eipä siinä paljon lenkitystä tarvittu kun pyöri vaan letku kädessä ympäri.

Mummu oli myös kova tyttö kylpemään. Sen lempipuuhaa oli lillutella meidän suihkulähteessä. Sehän ei ollut kovin syvä, joten uimaan siellä ei oikein pystynyt, joten mummu pisti sinne aina makuulle! AAAHHHH  Saimillahan oli myös ajoittain huono itsetunto. Esko oli niin vahva yksilö, että kakkoseksihan se mummu aina teräsvaarille jäi. Esko piti aina lelut, oli pomo, sai pallot kiinni, oli nopeampi jne, jne.  Tämä ilmeni esimerkiksi niin, että sänkyyn hyppääminen meni melkoiseksi "vekslaamiseksi", kun Saimi ei luottanut ponkaisuvoimaansa ja otti aina vaan pidemmältä vauhtia, mutta sitten viime hetkellä jarrutti, kun ei uskonut itseensä. Joskus kohotimme sen itsetuntoa jättämällä Eskon sisään ja heittelemällä palloa pelkästään Saimille. Sitten kehua retostimme sille hirveästi miten taitava ja viisas se on kun se sai pallon kiinni ja kas, sen jälkeen tyttö ponkaisi yhdellä hypyllä sänkyyn!!!

Saimin kuvagalleria on myös päivitetty, GALLERIAAN